Historiaa

·        Maalaisliitto- keskustapuolue perustettiin 110 vuotta sitten. Tänä vuonna kesäkuun puoluekokous, jossa Pornaisistakin oli 4 edustajaa, pidettiin perustamismaisemissa Etelä-Seinäjoella. Santeri Alkio oli sekä maalaisliito-puolueen että Nuorisoseuraliikkeen aatteellinen isähahmo.  Alkiota siteeraten: "Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi".  Alkiolaisia arvoja ovat sivistys, itsekasvatus, edistyksellisyys kuten myös korkea moraali ja kristilliset arvot.

·        Tänne Uudellemaalle maaseutuväestön etuja ajava puolue rantautui melko hitaasti, tosin ensimmäinen paikallisosasto perustettiin Nurmijärvelle samana vuonna 1906. Vuonna 1930 paikallisosastoja oli 30. Vuoden 1947 kunnallisvaaleissa maalaisliitolla oli ehdokkaita vain 5 kunnassa Uudellamaalla. Kun karjalaisväestö oli asutettu -40-luvulla, maalaisliiton toiminta Uudellamaallakin virkistyi huomattavasti.

·        Mainittakoon että pornaislainen Artturi Itälä oli v. 1919 eduskuntavaaliehdokkaana maalaisliiton listoilla. ja vuonna 1931 ja 1937 Vihtori Vainio oli presidentin valitsijamiesvaaliehdokkaana. Samoin valitsijamiesehdokkaina ovat olleet 1950 Päiviö Lempinen, 1956 Erkki Aromäki ja 1962 Harry Liljemark. Eduskuntavaaliehdokkaana ovat olleet myös Tellervo Hovi, Harry Liljemark, Pia Leppänen ja viimeiseksi Antti Kilpeläinen nykyinen valtuutettu.  Myös Alpo Rusi on ollut poraisista nimetty ehdokas

·        Vuonna 1946 Maaseudun Nuorten Liiton Uudenmaan syyskokouksessa valittiin nuorisotoimikunta nuorisotyön käynnistämiseksi, siihen kuului myös Päiviö Lempinen.

·        Maalaisliiton Uudenmaan piiritoimikunta päätti 18.11.1945 valita naistoimikunnan. 1950-luvulla siihen kuuluivat Kerttu Väljä ja Halkiasta ja Maiju Väljä Halkiasta

·        Ennen kunnallisjärjestön perustamista oli Pornaisissa jo kolme paikallisosastoa toimimassa. Jo v. 1949 Richard Niinikoski sai maalaisliiton hopeisen ansiomerkin ja vuonna 1956 sen sai Arvo Siivola. Tämän jälkeen merkkejä ovat saaneet monet henkilöt. Kultaisia ansiomerkkejä ovat saaneet: 1964 Simo Villanen, 1977 Harry Liljemark ja Leo Peltola sekä 1980 Toivo Tuominen. Harry Liljemarkille oli myönnetty aikoinaan myös Maaseudun nuorten liiton kultinen ansiomerkki, tämä huomionosoitus osui myös Helge Teikarille. Teikari teki kunnallisjärjestön alkuaikoina merkittävän työn järjestön hyväksi toimien 17 vuoden ajan sihteerinä ja rahastonhoitajana

Perustamispöytäkirja

·        Vuoden 1956 kunnallisvaaleissa saimme 10 valtuutettua 18:sta. Perimätiedon mukaan v. 1956 presidentinvaaleissa Pornainen olisi ollut viimeinen paikkakunta, jossa tuolloin Kekkonen piti vaalipuheen.

·        Alkuaikoina kaikki valtuustossa käsiteltävät asiat kierrätettiin kunnallisjärjestön kautta. Valtuustoryhmällä ei ollut päätösvaltaa ja kunnallisjärjestön päätökset sitoivat valtuutettuja. Tämä asia on vuosien varrella muuttunut. Edelleenkin tärkeimpiä asioita käsitellään kunnallisjärjestössä, mutta valtuustoryhmä tekee paljon itsenäisiä päätöksiä.

·        V. 1957 toimi Pornaisissa neljä paikallisosastoa: Jokimäen paikallisosaston pj oli Toivo Tuominen ja sihteeri Sulo Marjamäki, Laukkosken paikallisosaston puheenjohtaja oli Päiviö Lempinen ja sihteeri Kauko Salonen, Pornaisten kirkonseudun puheenjohtaja oli Veikko Tanner ja sihteeri Simo Nukarinen, Pornaisten pohjoisen osaston puheenjohtaja oli Teemu Kippilä ja sihteeri Seppo Salonen.  Kaikkia toimihenkilöitä vuosien varrelta emme luettele.

·        Vuosien varrella keskusta on ollut merkittävässä roolissa Pornaisten kehittämisessä ja kunnalliselämässä. Pitkään olimme suurin puolue ja kunnanhallituksen puheenjohtajuus pysyi keskustalla aina vuoteen 2008 asti. Tuolloin sosiaalidemokraattien Risto Kuisma nousi kunnanhallituksen johtoon.

·        Tällä vaalikaudella Pornaisten kunnallispolitiikka on ollut värikästä ja kesken kauden kunnanhallitus erotettiin. Tässä prosessissa nousi taas keskustalainen Juha Virkki hallituksen puheenjohtajaksi. Keskusta valtuustoryhmä on pysynyt yhtenäisenä ja muuttumattomana tälläkin vaalikaudella, muissa ryhmissä on sitten ollutkin turbulenssia.

Joitakin poimintoja vielä vuosien varrelta

·        1950-luvulla rakennettiin oma vanhainkoti.

·        1960-luvun lopulla Pornainen oli ennakkoluulottomasti mukana peruskoulukokeilussa. Tuolloin jo ensimmäiset pitkän oppimäärän lukeneet oppilaat siirtyivät peruskoulusta lukioon. Varsinainen peruskoulu Pornaisiin tuli v. 1974. Nykyisen koulukeskuksen ensimmäinen osa rakennettiin 1960-70 luvun taitteessa ja erinäisiä rakennusprojekteja on tuolla tontilla ollut sen jälkeen monia. Kouluasioihin ja koulujen rakentamiseen ovat monet valtuutetut ja luottamushenkilöt näiden 6 vuosikymmenen aikana aina uudestaan joutuneet paneutumaan.

·        Ensimmäinen kaava hyväksyttiin v.1968.

·        Kunta antoi lausunnon v. 1969, jossa se suhtautui kielteisesti lääninhallituksen esitykseen kuntauudistusta koskeviksi suunnitelmiksi. Tuolloinhan Pornaista esitettiin yhdessä Pukkilan ja Myrskylän kanssa liitettäväksi Askolaan. Yksimielisiä oltiin siitä, ettei haluta liittyä Askolaan mutta varsin erimielisiä siitä, mihin pitäisi liittyä jos olisi pakko. Kuntaa oltiin jo miltei jakamassa kahtia. Esityshän oli, että alle 5000 asukaan kunnat voitaisiin pakolla liittää isommiksi kokonaisuuksiksi. Tässä asiassa puoluekantaa ratkaisevammassa asemassa oli ilmeisesti asuinkylä. Tutun kuuloista tämänkin päivän vaikuttajille, olimmehan samankaltaisessa tilanteessa edellisen hallituksen aikana, jossa pienet kunnat tuomittiin jo kuolemaan. Edellinen valtuustokausi käytettiin lähes kokonaan erilaisiin selvityksiin ja yhdistämisneuvotteluihon, vähän jäi villoja käteen.

·        Vuonna 1980 väestö kasvoi vakaasti n.30-80 henkilön vuosivauhtia.

·        Vuonna 1986 oli kunnan asukasluku vuoden lopussa 2721 ja veroäyri 17. Valtuutettuja oli yhteensä 21, joista keskustalla 9, kokoomuksella 6 ja SDP:llä 6. Kunnallisia luottamustehtäviä oli hyvin paljon, kunnallisverotuksesta, lautakuntien ja toimikuntien henkilöluettelo vei 14 sivua.

·        Vuonna 1996 oli keskustalla 8 valtuutettua, kokoomuksella 5, Sdp:llä 7 ja vasemmistoliitolla 1 valtuutettu. Asukasluku oli 3792 ja veroäyri 18, luottamushenkilöstön nimilista mahtui neljään sivuun

·        Vuonna 2006 luottamushenkilöistä mainittiin toimintakertomuksessa enää valtuutetut ja lautakuntien puheenjohtajat. Asukkaita oli vuoden lopussa 4760 ja tuloveroprosentti jo 19,5. Mainittakoon että vuoden 1969 veroäyri oli ollut 14.

·        Vuonna 1970-80 aina 1990-luvun puoliväliin asti Pornainen kuului Porvoon seudun kansanterveystyön kuntayhtymään. 80-luvulla kuntayhtymä rakensi nykyisinkin käytössä oleva terveystalon. Kuntayhtymä purkautui Porvoon ja Porvoon maalaiskunnan yhdistyttyä ja Pornaisten ottaessa toiminnan itse hoidettavakseen.

·         Vuonna 2009 aloitti yhteistoiminta-alue perusturva-asioissa yhdessä Mäntsälän kanssa. Tämä oli 2000-luvun kuumia kunnallispoliittisia kysymyksiä, joka sai myös paljon vastustusta, mutta on kuitenkin osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Nyt sitten sote asioita myllätään taas valtion taholta.